Mitä neulerakenne tarkoittaa?

Neuleohjetta valitessa huomio kiinnittyy helposti ensimmäisenä malliin, väriin ja lankaan. Mutta yksi asia vaikuttaa todella paljon sekä neulomiseen että siihen, miltä valmis neule näyttää ja tuntuu päällä: neulerakenne.

Neulerakenne tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, miten neule on rakennettu. Mistä kohdasta neulominen aloitetaan, missä järjestyksessä eri osat muodostetaan, miten olkapäät ja kädentiet muotoillaan ja miten hihat liittyvät vartaloon.

Ylhäältä alas neulottava pusero voi olla esimerkiksi raglan, pyöreällä kaarrokkeella rakennettu tai eurooppalaisella olkapäällä neulottu. Kaksi valmista neuletta voi näyttää ensisilmäyksellä hyvinkin samanlaisilta, vaikka niiden rakenne olisi aivan erilainen.

Ja myös päinvastoin: samalla neulerakenteella voidaan tehdä valtavasti erilaisia neuleita – tai lopputulokseltaan hyvinkin samanlaisia. Neuletiheyttä, väljyysvaraa, lankaa ja mittasuhteita muuttamalla samaa rakennetta voidaan soveltaa hyvin erilaisiin neuleisiin. Toisaalta saman näköinen ja samoihin mittoihin suunniteltu neule voidaan toteuttaa eri neuletiheydellä, jolloin silmukka- ja kerrosmäärät lasketaan uudelleen käytetyn tiheyden mukaan.

Eurooppalainen olkapää

Eurooppalainen olkapää on tällä hetkellä paljon käytetty rakenne, ja se on myös yksi omista suosikeistani. Pidän erityisesti sen muodostamasta selkeästä olkalinjasta ja siitä, miten se istuu päällä.

Ylhäältä alas neulottavassa eurooppalaisessa olkapäässä työ aloitetaan yleensä takakappaleen yläosasta. Takakappaleen jälkeen rakennetaan olkapäät ja etukappale.

Olkapäiden reunoista voidaan poimia silmukoita hihojen yläosaa varten, ja neuleen yläosaa jatketaan kohti kainaloita. Lopulta etu- ja takakappale yhdistyvät vartaloksi ja hihat jatketaan erikseen.

Toteutustapoja on useita. Niskan ja olkapäiden aluetta voidaan muotoilla lyhennetyillä kerroksilla, ja sekä lyhennettyjen kerrosten tekniikkaa että niiden sijoittelua voidaan vaihdella. Myös lisäysten, pääntien ja hihojen rakentamiseen löytyy erilaisia ratkaisuja.

Eurooppalainen olkapää ei siis tarkoita yhtä tiettyä neulemallia tai yhtä tapaa kirjoittaa ohje, vaan se on yksi tapa rakentaa neule.

Sama rakenne – erilaiset mitat ja neuletiheydet

Tämä on yksi neulomisen kiinnostavimmista puolista.

Samalla perusrakenteella voidaan tehdä lyhyt tai pitkä pusero, istuvampi tai reilusti väljä neule, lyhyt- tai pitkähihainen malli sekä erilaisia pääntieratkaisuja.

Mutta samalla rakenteella voidaan tehdä myös ulkonäöltään ja mittasuhteiltaan hyvin samanlaisia neuleita eri neuletiheyksillä. Jos myös neuletiheys ja tavoitellut mitat ovat samoja, neuleiden silmukka- ja kerrosmäärissäkin voi olla paljon samaa. Eri neuletiheydellä luvut muuttuvat, vaikka rakenne, mitat ja lopputulos voivat edelleen olla hyvin samanlaisia.

Itse hyödynnän tätä erityisesti perusneuleissa. Kun tiedän, millaiset valmiin neuleen mitat ja väljyys sopivat omalle vartalolleni, voin laskea saman tyyppisen neuleen eri neuletiheydelle. Silmukka- ja kerrosmäärät muuttuvat neuletiheyden mukana, mutta neuleen mitat ja istuvuus voivat pysyä hyvin samanlaisina.

Pusero voidaan esimerkiksi suunnitella paksummalle langalle tiheydellä 17 s / 10 cm ja toinen hyvin samanlainen pusero ohuemmalle langalle tiheydellä 20 tai 23 s / 10 cm. Jos tavoitellut senttimitat ja väljyysvara ovat samat, valmiit neuleet voivat näyttää päällä hyvinkin samanlaisilta, vaikka ohjeiden silmukka- ja kerrosmäärät ovat erilaiset.

Väljyysvaraa muuttamalla samalla rakenteella voidaan puolestaan saada aivan erilainen lopputulos. Pienemmällä väljyysvaralla neule istuu lähempänä vartaloa, kun taas suuremmalla väljyysvaralla samasta rakenteesta saadaan reilusti oversize.

Myös lanka vaikuttaa paljon neuleen ilmeeseen. Pörröinen ja ilmava lanka voi tehdä neuleesta aivan eri näköisen kuin sileä ja napakka villalanka, vaikka rakenne, mitat ja istuvuus olisivat hyvin samanlaiset.

Mistä neuleohjeen silmukkamäärät tulevat?

Neuleen mitoittamisessa on lopulta yllättävän paljon matematiikkaa.

Suunnittelussa ei yleensä lähdetä siitä, että päätetään ensin jokin tietty määrä silmukoita. Ensin mietitään halutut senttimitat.

Kuinka suuri valmiin neuleen rinnanympärys on? Kuinka leveä olkapää halutaan? Kuinka syvä kädentien pitäisi olla? Entä vartalon ja hihojen pituus?

Kun nämä tiedetään, neuletiheys muuttaa senttimetrit silmukoiksi ja kerroksiksi.

Otetaan helppo esimerkki.

Jos valmiin neuleen rinnanympärykseksi halutaan 120 cm ja neuletiheys on 17 s / 10 cm:

120 cm × 1,7 s/cm = 204 silmukkaa.

Jos täsmälleen saman 120 cm rinnanympäryksen haluaisikin toteuttaa tiheydellä 20 s / 10 cm:

120 cm × 2 s/cm = 240 silmukkaa.

Valmis neule voi siis olla kummassakin tapauksessa aivan saman kokoinen, vaikka toisessa vartalossa on 204 ja toisessa 240 silmukkaa.

Käytännössä laskennallista silmukkamäärää joudutaan toisinaan hieman pyöristämään, jotta se sopii neuleen rakenteeseen ja voidaan jakaa järkevästi eri osien kesken.

Sama matematiikka jatkuu muuallakin neuleessa. Kun tiedetään esimerkiksi haluttu olkapään leveys senttimetreinä, neuletiheys kertoo, kuinka monta silmukkaa sen toteuttamiseen tarvitaan.

Entä kerrosmäärät?

Aivan sama ajatus pätee kerroksiin.

Jos halutaan tietyn syvyinen kädentie, tietyn mittainen hiha tai tietyn korkuinen olkapään muotoilu, senttimetrit muutetaan kerroksiksi kerrostiheyden perusteella.

Siksi kaksi samalla tavalla rakennettua ja valmiina jopa lähes samannäköistä neuletta voivat edetä rakenteellisesti samalla tavalla, mutta toisessa tietyn kohdan tekemiseen tarvitaan esimerkiksi 20 kerrosta ja toisessa 26.

Myös lisäysten ja kavennusten rytmi täytyy sovittaa käytettyyn kerrostiheyteen ja tavoiteltuihin mittoihin.

Väljyysvara vaikuttaa siihen, miltä neule tuntuu päällä

Pelkkä kokomerkintä ei vielä kerro kovin paljon siitä, miltä neule tulee tuntumaan päällä. Siihen tarvitaan myös väljyysvara.

Jos käyttäjän rinnanympärys on esimerkiksi 100 cm ja valmiin neuleen rinnanympärys 110 cm, neuleessa on 10 cm positiivista väljyyttä.

Jos valmis neule onkin 130 cm, väljyyttä on jo 30 cm ja lopputulos on huomattavasti oversize-henkisempi.

Kumpikin voi olla samalle ihmiselle oikea koko – niissä tavoitellaan vain aivan erilaista istuvuutta.

Siksi neuleohjetta valitessa kannattaa aina katsoa kokomerkinnän lisäksi valmiin neuleen mittoja ja suunnittelijan suosittelemaa väljyysvaraa.

Raglan, pyöreä kaarroke vai eurooppalainen olkapää?

Eurooppalainen olkapää on vain yksi monista tavoista rakentaa pusero.

Raglanissa hihan ja vartalon välissä kulkevat raglanlinjat, joiden ympärillä lisäykset yleensä tehdään. Se on selkeä ja monelle tuttu tapa rakentaa ylhäältä alas neulottava pusero.

Pyöreässä kaarrokkeessa erillistä olkalinjaa ei samalla tavalla ole, vaan lisäykset sijoitetaan kaarrokkeen alueelle. Tätä rakennetta näkee paljon myös kirjoneuleissa.

Satulaolkapäässä olkapään päällä kulkee erillinen satulamainen osa, jonka ympärille muu yläosa rakennetaan.

Näidenkin rakenteiden sisällä on lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa sama perusajatus.

Entä palmikot, pitsit ja kirjoneuleet?

Sileässä perusneuleessa mitoitusta ohjaavat pitkälti halutut mitat, väljyysvara, neuletiheys ja valittu rakenne.

Kun mukaan otetaan palmikoita, pitsiä, pintaneuletta tai kirjoneuletta, suunnitteluun tulee lisää huomioitavaa.

Kuviossa voi olla esimerkiksi 8, 12 tai 24 silmukan raportti, joka pitää saada sijoitettua neuleeseen järkevästi. Kuvion pitäisi ehkä asettua keskelle etukappaletta, jatkua kauniisti olkapäälle tai kohdata sivuilla oikein.

Kirjoneulekaarrokkeessa täytyy lisäksi sovittaa yhteen kuvion leveys ja korkeus sekä kaarrokkeen vaatimat lisäykset.

Silloin silmukkamäärää ei välttämättä voida pyöristää vain lähimpään rakenteelle sopivaan lukuun, vaan neuleen mitoituksen ja kuvion täytyy toimia yhdessä.

Neulerakenne on neuleen runko

Ehkä helpoin tapa ajatella asiaa on tämä:

Neulerakenne on vaatteen runko.

Sen ympärille rakentuvat neuletiheys, mitoitus, väljyysvara, lanka, pääntie, hihat, pituus, värit ja mahdolliset pintaneuleet.

Siksi kaksi samalla rakenteella tehtyä neuletta voivat lopulta näyttää aivan erilaisilta. Mutta yhtä hyvin samalla rakenteella voidaan tehdä kaksi ulkonäöltään hyvin samanlaista neuletta eri langoista ja eri neuletiheyksillä.

Kun alkaa tunnistaa erilaisia neulerakenteita, myös neuleohjeiden valitseminen helpottuu. Vähitellen huomaa, millaiset olkapäät ja väljyydet istuvat omalle vartalolle ja minkä tyyppisiä rakenteita itse tykkää neuloa.

Ehkä seuraavan neuleohjeen kohdalla ensimmäinen kysymys ei olekaan vain:

“Minkä värisen tekisin?”

vaan myös:

“Miten tämä neule oikeastaan rakennetaan?”